Suunnitteluryhmän kokoontumisen jälkeen hankevastaavat kävivät maaliskuun lopussa tapaamassa aluerehtoreita ja olivat yhteydessä päiväkotien johtajiin ja keskustelivat heidän kanssaan yksiköihin tilattavista laitteista. Yksiköiden johtajilla ja heidän apunaan toimineilla suunnitteluryhmän jäsenillä oli selkeä käsitys siitä, millaiset laitteet heidän yksiköissään parhaiten toimisivat.

Läyliäisten kasvatusalue päätyi tilaamaan Asuksen Transformer laitteita, joissa jokaisessa oli mukana integroitu näppäimistö. Asuksen laitteet toimivat Android-käyttöjärjestelmän avulla. Joentaan koululle hankevastaavat päättivät ottaa kokeilumielessä Samsungin laitteita, jotka niin ikään toimivat Android-käyttöjärjestelmällä. Muut alueet ja varhaiskasvatuksen toimipisteet halusivat tilata iPad Air -laitteita. Näiden laitteiden osalta näppäimistöjen tarve koettiin melko vähäisenä. Koekäytössä olleiden laitteiden perusteella magneettikiinnityksellä toimivat näppäimistöt koettiin liian ”heppoisiksi” lasten käytössä. Kokeiluaikana huomattiin myös, että lapset olivat valmiiksi jo todella taitavia kirjoittamaan kosketusnäyttönäppäimistön avulla. Näiden kokemusten perusteella näppäimistöjä päädyttiin tilaamaan vain kaksi kappaletta jokaista yksikköä kohden. Kukaan yksiköiden johtajista ei halunnut tilata latausyksiköitä toimipisteisiinsä. Latausyksiköiden hinnat vastasivat kahden tai jopa kolmen tablet-laitteen hankintahintaa. Myöskään kuulokkeita ja laitesuojia ei tässä vaiheessa tilattu.

Kuulokkeiden ja suojien osalta hankevastaavat toivoisivat, että jokainen yksikkö käyttäisi näihin hankintoihin hivenen ”omaa” pääomaa. Kuulokkeiden osalta alustavaa tiedustelua kannattaa ehdottomasti tehdä kotiväen suunnalta, sillä ainakin ylimääräisiä nappikuulokkeita henkilökohtaiseen käyttöön löytyy varmasti lähes jokaisesta kodista.

Laitetilauksen yhteydessä tilasimme myös neljä puuttuvaa reititintä, joiden avulla langattomat yhteydet mahdollistettiin Läyliäisten, Pilpalan, Joentaan, Launosten ja Länsi-Lopen kouluilla sekä Launosten ja Läyliäisten päiväkodeilla. Pienille kouluille laskennallisesti tilattujen kolmen tablet-laitteen langattomat yhteydet pystyttiin hoitamaan yhden reitittimen avulla ja isoille koululle sekä varhaiskasvatukseen tilatuille laitteille varattiin kaksi reititintä yksikköä kohden.

Hieman mutkia matkaan ja harmaita hiuksia hankevastaaville aiheutti kunnan kilpailuttaman Business Forumin ”päivän hinta” -politiikka. Muutama päivä ennen tilausta tarkistamamme hintatiedot olivatkin muuttuneet viikon sisällä siten, että saimme tilattua neljä laitetta suunniteltua vähemmän. Tämä johtui Asus-laitteiden ja näppäimistöjen hinnan noususta. Tämän tilanteen vuoksi jouduimme tekemään päätöksen, että varhaiskasvatuksen toimipisteet saivat suunniteltujen kymmenen tablet-laitteen sijasta yhdeksän laitetta käyttöönsä.

Toinen ongelma johon törmäsimme, oli Joentaan koululle tilatut Chrome Book -koneet. Meille suositellut koneet osoittautuivatkin minikannettaviksi ilman tablet-ominaisuutta. Palautimme koneet Business Forumille ja toivomme, että saisimme hyvityksen koneista ja pääsisimme hankkimaan Samsungin tablet-laitteet Chrome Book -koneiden tilalle.

Tilatut laiteet:

10 kpl Asus TF 701 näppäimistöllä

42 kpl iPad Air ilman näppäimistöä

10 kpl iPad Air näppäimistöllä

3 kpl Samsung Chromebook xe303c12

Huhtikuun ensimmäisellä viikolla hankevastaavat tiliöivät ja alustivat laitteet käyttökuntoon. Tiliöinnissä päädyimme käyttämään gmailin ja icloudin tilejä siten, että kaikki tilit ovat koulujen nimen mukaan muotoa iPad-laitteilla esim. [email protected] ja Asuksen-laitteilla muotoa esim. [email protected]. Kaikki koneet tiliöitiin koulukohtaisesti saman tilin alle. Tilien salasanat luovutettiin koulujen henkilökunnan käyttöön. Alustuksen jälkeen koneet jaettiin yksiköihin käytettäväksi.

 

Hankkeen tavoitteena on parantaa Lopen koulujen ja esiopetusryhmien tietoliikenneyhteyksiä, jotta voimme mahdollistaa yhtäläisen opetuskäytön kolmella eri kasvatusalueellamme. Tavoitteenamme on hyödyntää langatonta verkkoa kaikissa esiopetus- ja perusopetusyksiköissä.

Tavoittelemme hallittavaa laitekannan uudistamista ja suunnitelmallista lisäämistä nykytarpeita vastaavaksi.

Esiopetusoppilailla on mahdollisuus konkreettisesti tutustua tablet-tietokoneeseen ja harjoitella sen käyttöä. Mobiiliopiskelun kautta on mahdollisuus vuorovaikutteiseen oppimiseen, joka sopii esimerkiksi parityöskentelyyn. Lapset saavat tätä kautta ulottuvilleen uudenlaista monipuolista oppimateriaalia.

Tavoitteenamme on kehittää esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä kolmella kasvatusalueellamme esimerkiksi työpiste- ja työpajatyöskentelyn kautta.

Esi- ja perusopetuksessa uusilla tiedonkäsittelylaitteilla parannetaan yhteydenpitomahdollisuuksia koulujen ja päiväkotien ulkopuolisiin tahoihin kotimaassa ja ulkomailla.

Perusopetuksessa monipuolistetaan oppilaiden tiedonhankintataitoja. Lapset ja nuoret pääsevät perehtymään digitaaliseen oppimateriaaliin osana oppimisprosesseja.

Alakouluissamme ja Lopen yläkoulussa yhtenä keskeisenä tavoitteena on oppilaiden medialukutaitoon perehdyttäminen. Rinnalla opetamme ja korostamme mediakriittisyyttä.

Perusopetuksessa on tavoitteena hyödyntää pelioppimisen hyviä opetuskokemuksia.

Hankkeen kautta tavoitteenamme on kehittää erityisesti yläkoulun osalta kolmiportaisen tuen tavoitettavuutta; sähköinen oppimisympäristö mahdollistaa myös monipuolisemman eriyttämisen opetuksessa.

Tavoitteenamme on kannustaa ja innostaa opettajia ottamaan uusia työvälineitä ja toimintamalleja kokeilukäyttöön. Tämän rinnalla pyrimme varmistamaan opettajillemme riittävän tuen ja koulutuksen uusien työvälineiden käyttöönottoon ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiin.

Lopen kunnan esi- ja perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hankkeen blogi avautuu lukijoilleen 6.2.2014 tietenkin hieman aikataulusta myöhästyneenä... :)

Yksiköidensä atk-laitevastaavista koostuvan TVT-hankkeen suunnitteluryhmän jäsenet saivat omat tablet-laitteensa kokeilukäyttöön tammikuun viimeisellä viikolla. Suunnitteluryhmän jäsenten tehtävänä oli tutustua laitteisiin sekä etsiä ja kokeilla mahdollisimman monia hyviä ja pedagogisesti toimivia sovelluksia opetuskäyttöön.

Näin hankkeen alussa olemme päätyneet käyttämään vain maksuttomia sovelluksia tai maksullisten sovellusten kokeiluversioita. Maksullisten sovellusten käyttöä pohdimme myöhemmin hankkeen edetessä.

RHL-data Oy:n IT-päällikkö Kari Lähdekorvelta tammikuussa saamiemme tietojen mukaan GSM-reitittimien käyttö on ainoa mahdollisuus riittävän nopeiden langattomien yhteyksien luomiseksi koulukeskuksen ulkopuolella ennen Läyliäisissä ja Launosissa tapahtuvaa saneerausta. Saneerausten yhteydessä (toivottavasti) rakennettavat valokuitukaapelit mahdollistavat myöhemmin 100 megan yhteydet myös Launosiin ja Läyliäisiin.

Koulukeskuksen atk-laitevastaavat joutuvat näin alkuun turvautumaan laitteiden kokeilukäytössä omiin langattomiin kotiverkkoihin. Langaton verkko koulukeskukseen saadaan rakennettua viikon 8 tienoilla. Muiden laitteiden mukana suunnitteluryhmän jäsenille tuli gsm-reitittimet, joiden avulla yhteyksiä on tarkoitus kokeilla kouluilla ja esiopetusyksiköissä. Reitittimiin voidaan jatkossa kytkeä useita laitteita.

Hankevastaavat toivovat, että suunnitteluryhmän jäsenet kokeilisivat gsm-reitittimien toimivuutta toimipisteissä ja niiden läheisyydessä. Tarkoituksena on kirjata ylös koneiden ja reitittimien toimivuudesta havaintoja, joita voimme hyödyntää varsinaisia oppilaskoneita tilattaessa.

Esi- ja perusopetuksen tieto- ja viestintekniikan hanke lähti käyntiin marraskuussa 2013, jolloin hankevastaavat Marjo Friman ja Maarit Lindberg aloittivat työt TVT-hankkeen parissa. Hankevastaavien työnkuva määriteltiin siten, että he toimivat hankkeen kokonaiskoordinaattoreina ja pedagogisina neuvonantajina oman työnsä ohella. Hankevastaavien työaika määriteltiin yhdessä kasvatus- ja koulutusjohtajan kanssa siten, että molemmat hankevastaavat tekevät töitä hankkeen parissa kymmenen tuntia kuukaudessa vuoden 2014 loppuun asti ja raportoivat tämän jälkeen hankekuvauksen opetushallitukseen maaliskuuhun 2015 mennessä.

Hankevastaavien tueksi perustettiin asiantuntijaohjausryhmä, johon nimettiin RHL-datan edustajina IT-päällikkö Kari Lähdekorpi ja IT-suunnittelija Vesa Pesonen, kasvatus- ja koulutusjohtaja Tero Kuusisto sekä pedagogisiksi asiantuntijoiksi rehtoreista Erika Kauppi-Nykänen ja varhaiskasvatuksesta päiväkodinjohtaja Karoliina Purola sekä varhaiskasvatuspäällikkö Tarja Ojanen. Ensimmäisen kerran tämä ohjausryhmä kokoontui 5.11.2013.

Ohjausryhmän lisäksi mukaan hankkeen suunnitteluun kutsuttiin suunnitteluryhmä, joka koostui koulujen ATK-laitevastaavista ja esiopetuksesta vastaavien päiväkotien johtajista. Suunnitteluryhmän tavoitteeksi asetettiin tablet-laitteiden kokeileminen käytännössä kaikissa hankkeen alaisissa toimipisteissä yhdessä hankevastaavien kanssa.

Hankevastaavat tutustuivat tablet-laitteiden erilaisiin opetusta tukeviin pedagogisiin mahdollisuuksiin ja kyselivät tablet-laitteiden käyttökokemuksia Riihimäen kaupungin pedagogiselta suunnittelijalta Riitta Tuorilalta. Hankevastaavat esittelivät tulevaa TVT-hanketta opettajien VESO-päivässä ja keräsivät siellä opettajien mietteitä ja ajatuksia tablettien hyödyntämisestä opetuskäytössä. Nämä ajatukset esiteltiin suunnitteluryhmän kokouksessa 19.11.2013. 

Eniten hankevastaavia hankeen alussa työllisti langattoman verkon rakentamiseen liittyvät kysymykset. Hankkeen budjetti (verkon osalta 8000 €) oli auttamattomasti liian pieni langattoman verkon rakentamiseen koko kunnan koulujen ja päiväkotien tarpeisiin. Kävimme keskusteluja langattoman verkon rakentamisesta kunnanjohtaja Karoliina Viitasen ja talousjohtaja Pekka Leppäsen kanssa. Kasvatus- ja koulutusjohtaja lähestyi rehtoreita tiedustellen koulukohtaisten yksiköiden mahdollisuuksia osallistua verkon rakentamisen kustannuksiin. Myös varhaiskasvatuspäällikkö Tarja Ojanen lupasi varhaiskasvatuksen osallistuvan omalta osaltaan kulujen kattamiseen. Hankevastaavat laativat myös opetushallitukseen budjetin muutoshakemuksen, jossa esitettiin 6000 euron siirtämistä laitehankinnoista langattoman verkon rakentamiseen. Opetushallitus näytti vihreätä valoa hankkeen sisäiseen budjettimuutokseen. 

Suunnitteluryhmän jäsenille tilattiin vuoden lopussa kokeiltavaksi kahdenlaisia tablet-laitteita. Applen IPAD-laitteita tilattiin 7 kpl ja Android-käyttöjärjestelmällä toimivia ASUS Transformer Padeja 4 kpl. Suunnitteluryhmän jäsenten tehtäväksi annettiin laitteisiin tutustuminen alkuvuoden 2014 aikana ja mahdollisimman monien hyvien ja pedagogisesti toimivien apsien etsiminen ja niiden kokeileminen opetuskäytössä. Suunnitteluryhmän käyttökokemusten pohjalta hankevastaavat tekevät yhdessä ohjausryhmän kanssa keväällä 2014 päätöksiä oppilaille tilattavien laitteiden ominaisuuksista ja malleista.